Haastattelussa DVM, IVCA kiropraktikko Maria Basch
Työskentelen etenkin hevosten ortopedisten ja ratsastuksellisten ongelmien parissa. Koen kuntouttavien harjoitteiden käytön, sekä eläinlääkärin hoidon tukena, että etenkin ongelmien ennaltaehkäisyssä erittäin tärkeänä. Jokainen ratsastaja ja hevosen omistaja pystyy yksinkertaisilla harjoitteilla lisäämään hevosensa hyvinvointia ja käyttövuosia, korjaamaan jopa mahdottomilta tuntuvia ongelmia, hevosen rodusta riippumatta!
Olen viettänyt kaikkiaan yli 20 vuotta ulkomailla (Ruotsi, Unkari, Espanja, Israel) ratsastajana ja hevosten kuntoutuksen parissa. Vuosien aikana sain oppia ja kokemusta nuorten hevosten koulutuksesta lähtien aina korkean koulun liikkeisiin asti. Tällä hetkellä minulla on kaksi lipizzaoria, hevosia on ollut 90- luvun alusta lähtien. Erityisesti barokkirodut ovat sydäntäni lähellä.
Jos selkä ei liiku, lihaksistokaan ei kehity oikein
Iberianhevosilla rotutyypillisesti on usein ongelmana saada työskentelyssä selkä toimimaan oikein, tokisamat ongelmat ovat havaittavissa myös monilla muunrotuisilla hevosilla. Moni iberianhevonen on ns. ”leg mover”, missä tapahtuu paljon liikettä raajoissa, mutta selkä on alaspainuneena paikoillaan, eikä ”kanna”. Oikein työskennellessään hevonen käyttää ns. korsettilihaksiaan oikein ja sen keskivartalo on vahva. Tärkeitä lihaksia selän toiminnan ja hevosen oikean työskentelyasennon kannalta ovat selkärangan alapuolella olevat lihakset ja lantiota taittavat lihakset sekä vatsalihakset. Korsettilihasten vahvistamiseen pääsee hyvin käsiksi jo ennen satulaan nousemista ja niiden jumppaamisesta hyötyvät kaiken ikäiset hevoset, sillä ne ennaltaehkäisevät nivelkipuja ja selkäongelmia.
Kun hevonen pitää selkää paikallaan, sen lihaksisto ei kehity oikein. Varsinkin ihan rangan vieressä syvällä oleva multifidus -lihas reagoi selän liikkumattomuuteen surkastumalla nopeasti. Moni ratsastaja huomaa tilanteen vasta, kun pitkä selkälihas (longssimus dorsi) katoaa satulan alta.
Pitkän selkälihaksen tehtävä ei ole kantaa ratsastajan painoa, vaan osallistua korsettilihasten kanssa selän ylös-alas -liikkeen vähentämiseen. Oikein työskennellessään lihas supistuu ja rentoutuu joka askeleella, osallistuu rangan taivuttamiseen, ja on pullea, ”makkaralta tuntuvan kimmoisa” käteen, eikä siinä näy satulan takakaaren jättämiä painaumia.
Hevosen selän ja niskan vahvat ligamentit auttavat hevosen oikeassa asennossa työskennellessä lihasten lisäksi ratsastajan painon kantamista ja selän kantamista, jolloin takaa moottorista tuleva impulssi työntää hevosta eteenpäin. Liikkuminen on silloin hevoselle helppoa, satulassa istuu ”kuin pöydän päällä”, eivätkä hevosen raajojen nivelet rasitu niin paljon.
Jäykkyys on ensimmäinen oire kivusta.
Jos selkä on heikko tai takapään moottorissa on jotain ongelmia, selkä kipeytyy, koska se joutuu väärään tehtävään: kannattelemaan ratsastajan painoa. Selän jäykkyys on ensimmäinen oire kivusta ja tilanne pahenee, koska liikkumattomuuden vuoksi lihakset surkastuvat. Kierre on valmis. Selän painuessa selkänikamien okahaarakkeet lähenevät toisiaan ja moni hevonen protestoi tätä rajusti.
Selän kipua hoidetaan esimerkiksi mesoterapialla, mutta ennen kaikkea oikeanlaisilla harjoitteilla (esim. porkkanavenytykset, eteen- ja alas työskentely, sivusuuntaiset taivutukset ratsain, ristiaskeleet jne.). Selkäongelmien hoidossa perusidea on saada kipu pois ja vahvistaa oikeanlaista liikettä.
Selkäongelmia tutkiessa on tärkeä selvittää myös, onko hevosella takajaloissa ontumaa tms. syytä, mikä estää takapään oikeanlaisen työskentelyn. Löysät takapolvet ovat varsinkin nuorten iberianhevosten yleinen ongelma. Niiden stabiloivia lihaksia tulisi vahvistaa. On onneksi lukuisia tehokkaita harjoitteita, joita jokainen hevosen omistaja voi tehdä jo tallissa ja siten vähentää nuorella hevosella puutteellisen lihaskunnon aiheuttavaa ylimääräistä vääntöä.
Lähde: Maria Basch ja Suomen Lusitanohevosyhdistys ry.
